Kilpailukyky yhdistetään usein tuotteen tai palvelun hintaan, laatuun, resurssien tuottavuuteen, tuotannolliseen kustannukseen ja kilpailuetuun. (J. E. Lombana, Competitiveness and Trade Policy Problems in Agricultural Export, University of Gotingen 2006: 33).
Kilpailukyvyn tarkoitus ymmärretään kykynä kilpailla; tarkoittaen kykyä toimia ja selviytyä kilpailusta markkinoilla. (M. Gorynia (ed.), Luka konkurencyjna na poziomie przedsiębiorstwa a przystąpienie Polski do Unii Europejskiej, Wydawnictwo AE w Poznaniu, Poznań 2002: 48).
Kilpailukyky liittyy siten kilpailevien yritysten toiminnnan tuloksen arviointiin, kuten myös niiden mahdollisuuteen saavuttaa voittoa tulevaisuudessa muuttuvassa mikro-ympäristössä. (J. W. Bossak, W. Bieńkowski, Międzynarodowa zdolność konkurencyjna kraju i przedsiębiorstw. Wyzwania dla Polski na progu XXI wieku, Wyd. SGH, Warszawa 2004 :18).
Se voi myös tarkoittaa kykyä menestyä kilpailijoihin nähden, kun kilpailevien yritysten mekanismit ja työkalut pitkällä ja lyhyellä aikavälillä on määritetty. (Z. Pierścionek, Koncepcje konkurencyjności przedsiębiorstwa, „Przegląd Organizacji” 2005 : 9).
Kirjallisuuskatsaus yhdistettynä kirjoittajien tekemän tutkimusten kokemuksiin yritysten kilpailukyvyistä mahdollisti kirjoittajat määrittelemään tärkeimmän näkökulman ja määritelmät integroitua kilpailukykymallia varten.
Kuva 1. kuvaa kilpailukyvyn mahdollistavaa viitekehystä.
Kuva 1. Integroitu kilpailukykymalli
Lähde: tekijöiden itse kehittelemä
Yritysten kilpailukyky on abstrakti ja universaali konsepti, johon kannattaa ottaa käyttöön erilaisia osatekijitä tästä mallista.
Kilpailukyvyn potentiaali koostuu resursseista, joita yrityksellä on tai pitäisi olla ja joita voi käyttää luomaan tai ylläpitämään yrityksen kykyä kilpailla. Malli viittaa kaikkiin yrityksen tuotannontekijöihin niin aineellisiin kuin aineettomiinkin. Asiaa voi käsitellä suhteellisesti ja se käsittää monta puolta.
Kilpailustrategia tarkoittaa suunnitelma saavuttaa kilpailuetu toisiin yrityksiin ulkoisessa toimintaympäristössä, jotta yritys voi toteuttaa perustavoitteensa ja päämääränsä.
Kilpailuetu määritellään yrityksen kykynä tarjota aineellisia ja aineettomia hyödykkeitä asiakkailleen markkinoiden kautta. Tämän asian voi ymmärtää suhteellisesti ja se pitää sisällään monia eri puolia.
Kilpailukyvyllinen asema ymmärretään yrityksen tuotoksiksi markkinoilla ja taloudellisesti. Nämä tuotokset ovat riippuvaisia siitä, kuinka kattavasti kykyjä on käytetty tai tullaan käyttämään. Kilpailukyvyllisen aseman pystyy analysoimaan suhteellisesti moniulotteiseksi malliksi.
Yrityksen toimintaympäristö vaikuttaa sen kilpailukykyyn. Integroitu kilpailukykymalli yrityksen toimintaympäristössä viittaa kilpailukyvyn perustaan, joka tarkoittaa yrityksen toimia makro- ja mikroympäristössä tietyllä toimialalla. Makroympäristön tekijät ovat samoja kaikille yrityksille tietyllä toimialalla. Mikroympäristön tekijät voivat olla erilaisia kaikille saman toimialan yrityksille.